Pitkinhampain jatettiin Siquijor ja meidan majapaikka Villa Marmaris taakse, matka jatkui kohti Apo islandia.
Siquijor jatti meille mieleenpainuvat muistot rauhallisuudestaan ja upeasta luonnostaan, ehka tolla meidan majapaikallakin oli osuutta asiaan.
Majapaikan Japanilainen isanta piti sunnuntaina synttarikekkerit, jonne kutsuttiin myos Marmariksen asukkaat, meidat mukaan lukien.
Tarjolla oli notkuva poyta, no ehka sen notkumisen aiheutti kokonaisena grillattu sika, joka oli kohtuu mureaa.
Tama isantapariskunta jai mieliin todella mukavina ja vieraanvaraisina. Asiakkaista pidettiin todella hyvaa huolta, aktiviteettejakin jarjestettiin, muunmuassa krikettiakin kokeiltiin. Resorttissa oli kumminkin hiljaista, kun keskimaarin seitsemasta mokista kolmessa oli asukit.
No Siguijorilta matka jatkui laivalla kohti Dumaquetea, ensimmainen kerta muuten Filippiineilla ollessa kuulimme suomenkielta, matka kului niitanaita rupatellessa rattoisasti, terkkuja Poriin.
Dumaquetesta jatkoimme vanilla Malatapaylle, josta Apon sijaan puukkasimme kampan. Apolla ei ole kuin pari resorttia, niin paatettiin jaada Negrosin puolelle yopymaan.
Tanaan vuorossa olikin snorklailua yhdessa maailmanparhaista sukelluspaikoista Apolla, korallit olivatkin todella upeita. Kalojakin oli ihan riittavasti, jasen S;n mieliksi myos merikaarme. Sveitsilaiset reissukumppanimme oli nahneet myos pari kilpparia.
Huomenna matka jatkuu kohti Lapu Lapua, josta puukattiin etukateen huone viimeiseksi yoksi Filippiineilla, nyyh. Tosta hotlasta ei sitten ole kuin vartin matka kentalle.
Viimeiset pesot sileiksi R ja S
Juu tervetuloa vaan tänne kotimaahan. Teillä on taas ollut selvästikin antoisa matka, ja täälläkin pakkanen on lauhtunut. Valitettavasti sitten on satanut runsaasti vettä. T. Sulo.
VastaaPoista